Argumentaatiovirheet häiritsemässä ajatteluamme

Luin Daniel Kahnemanin Ajattelu nopeasti ja hitaasti (2011) ja sain idean kasata tunnettuja argumentaatiovirheitä, joita me ihmiset usein teemme. Listasin tähän 21 tunnettua argumentaatiovirhettä.

1. Ad hominem-väitteet: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilön henkilökohtaisia piirteitä tai ulkonäköä käytetään argumenttina vastaanottajan väitteitä tai mielipiteitä vastaan.

2. Post hoc ergo propter hoc -virhe: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö väittää, että koska tapahtuma A tapahtui ennen tapahtumaa B, tapahtuma A aiheutti tapahtuman B. Tämä virhe perustuu siihen, että korrelaatio ei välttämättä tarkoita kausaliteettia.

3. Tuomioiden hätävarjelu: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö puolustaa väitettään väittämällä, että jos väite ei pidä paikkansa, se johtaa johonkin epätoivoisiin tai pelottaviin seurauksiin.

4. Tuomioiden yliyksinkertaistaminen: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö yksinkertaistaa kompleksisen ongelman tai kysymyksen ja tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun siihen.

5. Empiirisen todisteen puute: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö esittää väitteen ilman tarpeeksi empiiristä todistetta tukemaan sitä.

6. Vain yhden näkökulman huomioiminen: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö ottaa huomioon vain yhden näkökulman tai puolen asiasta, ja jättää huomiotta toisen puolen.

7. Käsityksen puute: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö esittää väitteen, jota hän ei ymmärrä tai jota hän ei ole riittävästi tutkinut.

8. Epätäsmälliset vertailut: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö vertaa kahta asiaa, jotka eivät ole rinnastettavissa tai vertailukelpoisia.

9. Fallacia ad ignorantiam: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö väittää, että joku on totta tai ei totta sen perusteella, että sitä ei ole osoitettu vääräksi tai että sitä ei ole osoitettu todeksi.

10. Muiden virheet: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö pyrkii osoittamaan väitteensä oikeaksi viittaamalla siihen, että joku muu teki saman virheen.

11. Tuomioiden poissulkeminen: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö väittää, että jotain ei ole olemassa tai että se on merkityksetöntä, koska hän ei ole tietoinen siitä tai koska hän ei halua ottaa sitä huomioon.

12. Looginen vääristyminen: Tämä argumentaatiovirhe tapahtuu, kun henkilö manipuloi tosiasioita tai käyttää loogisia vääristymiä tukeakseen väitettään. Esimerkkejä loogisista vääristymistä ovat huijauskuva, tuomioiden yliyksinkertaistaminen ja väitteiden vääristely.

13. Straw man: väittämä, että toisen väite on jotain, mikä se ei ole, ja vastaaminen siihen väitteeseen. Esimerkki: "Sinä väität, että kaikki lääkkeet ovat pahoja. Tämä on täysin typerää, sillä lääkkeet parantavat ihmisiä jatkuvasti." (Tässä esimerkissä toisen väite on vääristelty niin, että se näyttäisi olevan täysin absurdi, mikä helpottaa sen torjumista.)

14. Appeal to ignorance: väittämä, että jokin on totta vain siksi, että sitä ei ole pystytty osoittamaan vääräksi. Esimerkki: "Koska emme voi osoittaa, että UFO:t eivät ole olemassa, ne ovat olemassa."

15. False cause: väittämä, että yhteys kahden asian välillä on olemassa, vaikka se ei todellisuudessa ole olemassa. Esimerkki: "Minulla on aina paha olo, kun kuuntelen rap-musiikkia, joten rap-musiikki aiheuttaa pahoinvointini." (Tässä esimerkissä rap-musiikki ei todellisuudessa ole syy pahoinvointiin, vaan jokin muu tekijä voi olla syyllinen.)

16. Appeal to authority: väittämä, että jokin on totta vain siksi, että joku tietty henkilö tai instituutio on sanonut sen olevan totta. Esimerkki: "Lääkärit sanovat, että tupakointi on vaarallista, joten se on vaarallista." (Tässä esimerkissä lääkäreiden mielipide ei yksin riitä todistamaan tupakoinnin vaarallisuutta, vaan tarvitaan lisää näyttöä.)

17. Red herring: väitteen vääristely tai pois heittäminen raiteiltaan keskustelun aikana. Esimerkki: "Emme voi puhua ilmastonmuutoksesta, sillä maailmassa on paljon muita ongelmia, jotka ovat tärkeämpiä keskustella." (Tässä esimerkissä ilmastonmuutos vääristellään merkityksettömäksi, vaikka se on yksi merkittävimmistä globaaleista ongelmista.)

18. Begging the question: väittämä, joka olettaa olevansa totta, mutta ei osoita sitä. Esimerkki: "Jumala on olemassa, sillä Raamattu sanoo niin." (Tässä esimerkissä väite "Jumala on olemassa" olettaa olevansa totta, mutta ei osoita sitä millään tavalla.)

19. Slippery slope: väittämä, että jos jotain tapahtuu, jokin muu tapahtuu automaattisesti johtuen siitä. Esimerkki: "Jos annamme lapsillemme rokotukset, he tulevat kaikki autistisiksi."

20. False dilemma: väittämä, että vain kaksi vaihtoehtoa on olemassa, vaikka niitä on enemmän. Esimerkki: "Joko pidät eläimiä hyvänä ruokana tai olet vegaani."

21. Hasty generalization: päättely virheellisesti, että yksittäinen tapaus tai pieni joukko tapauksia edustaa koko joukkoa. Esimerkki: "Kaikki eläinaktivistit ovat naisia, joten kaikki naiset ovat eläinaktivisteja."